Talouden hoito julkisella sektorilla tuntuu välillä perustuvan kahteen fundamenttiin: leikkaamiseen tai verojen korottamiseen. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita vaihtoehtoja. Kuntaa voidaan kehittää monella muulla tavalla. Yhdeksi merkittävimmäksi keinoksi nostaisin verotuspohjan laajentamisen.

Verotuspohjaa voi laajentaa kahdella eri tavalla. Vaihtoehtoina on lisätä yritystoimintaa kunnan alueella ja näin lisätä yhteisöverotuottoja tai lisätä uusia veronmaksajia houkuttelemalla uusia asukkaita kuntaan. Näiden edistäminen ei ole mahdollista vain päättämällä, tarvitaan aktiivista taustatyötä ja muita päätöksiä, jotka edesauttavat sekä yritystoiminnan lisäämistä, että asukkaiden lisäämistä.

Yritystoiminnan lisäämiseen tarvitaan useita toimia. Yhtenä ja kiireellisimpänä on yritystonttien kaavoittaminen hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Ilvesvuoren tontit alkavat olla myytyjä, viimeisestä isommasta kokonaisuudesta on jo tehty esisopimus, joka toivottavasti johtaa merkittävään yritysinvestointiin. Me tarvitsemme tontteja eteläiselle Nurmijärvelle, keskiselle alueelle sekä pohjoisosiin kuntaa. Yrityksille merkityksellisiin asioihin kuuluu myös kunnan yritysilmapiiri. Haluammeko me olla mahdollistamassa vai katsotaanko asioita ongelmien ja esteiden kautta? Tässä tarvitaan työtä laajalla rintamalla jatkossakin!

Asukkaita olemme viime vuosina saaneet lisää jopa enemmän kuin olemme osanneet kuvitella. Tämä kehitys ei kuitenkaan jatku, jos nyt jäädään paikoilleen. Meillä tonttivaranto alkaa olla finaalissa. Uutta on tulossa eteläosaan Vanhan Klaukan alueelle, josta ensimmäiset 19 tonttia tuli tarjolle tänä keväänä. Ensimmäiset tontit varattiin käytännössä välittömästi. Kirkonkylällä ei tontteja ole käytännössä ollut useisiin vuosiin tarjolla. Sinne on onneksi Heinojan alueelle tulossa ensimmäisen vaiheen tontit valmisteluun, kun kaavasta tehdyt valitukset on käsitelty. Rajamäen alueella tonttitarjontaa oli aikaisemmin runsaastikin, mutta nyt tilanne sielläkin on huono.

Meillä täytyy välittömästi käynnistää uusia kaavoitushankkeita, nopeuttaa käynnissä olevien prosesseja sekä nähdä infraan tehtävät investoinnit tulevaisuusinvestointeina. Meillä pitää tehdä kaikki sen eteen, ettei enää toistu tilanne, jossa kunnan kaksi suurinta taajamaa on ilman tonttitarjontaa. Tilannetta helpottaisi, jos myös yksityisiltä tulevia kaavahankkeita vietäisiin yhtäläisesti eteenpäin. Yksityinen ja julkinen eivät ole kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä toimijoita!

Kuluvan valtuustokauden aikana valmisteltiin uusia periaatteita haja-asutusalueille rakentamisessa. Takavuosina linja suunnittelutarveratkaisuissa on välillä näyttänyt siltä, että hakemusta tutkitaan hylkäämistavoitteella. Helpottamalla rakentamista haja-asutusalueille, saamme yhden työkalun lisää asukasmäärän lisäämiseen. Tämä on siinäkin mielessä järkevää, että meillä on käytännössä kaikissa kylissä tilaa kouluissa ja voimme ilman merkittäviä kuluja kunnalle saada lisää verotuloja.

Kustannussäästöjä kunnan toiminnoista on mahdollista hakea myös ilman palvelujen alasajoa. Siinä välineenä on mm. uuden teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen. Kuntasektorilla on monta digihanketta käynnissä, joiden avulla toimintaa voidaan tehostaa. Käytännön sovelluksia, joissa ollaan jo pitkällä kehitystyössä, löytyy mm. siivouksessa ja kiinteistönhoidossa. Esimerkiksi kiinteistönhoidossa etävalvonnan käyttöönotto yhdistettynä seuranta-antureihin toisi mahdollisuuksia mm. laskea energiakustannuksia käyttöaikojen ulkopuolella, tehdä välittömiä korjaustoimia etänä ja havaita ongelmia talotekniikassa. Tämä tuo parhaimmillaan merkittäviä säästöjä, kun rakennukset pysyvät paremmassa kunnossa. Kustannussäästöjä on mahdollista saada monessa toiminnassa, kun tartutaan uusiin tapoihin tehdä vanhoja ja tuttuja asioita.

Veronkorotuksia pidän viimeisenä vaihtoehtona, jota ei pidä käyttää ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty. Työ muiden osalta täytyy saada käyntiin heti, muuten ollaan pian pakkoratkaisun ääressä korotusautomaattia käyttämässä.