Neljä vuotta sitten, kun teimme jokainen omalla tahollamme vaalityötä, odotukset jo pidempään valtuustossa olleiden ja meidän ensi kertalaisten välillä taisivat olla aika erilaiset. Miksi arvelen näin? Kun vertaan itseäni tänä päivänä siihen kaveriin, joka oli ensimmäistä kertaa ehdolla, moni asia on kääntynyt uuteen asentoon. Mitä ne eroavaisuudet ovat, onko jotain missä on yhtäläisyyksiä edelleen?

Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen tuota vertailua tehtäessä, on ero tilannekuvassa. Tiesin kohtuullisesti poliittisesta päätöksenteosta, olinhan sitä läheltä seurannut. Siitä huolimatta tilannekuva, joka minulla oli, rajoittui aika paljon suppeampaan kokonaisuuteen, kuin nyt neljän valtuustovuoden jälkeen. Asioita ei voi tarkastella vain yhden yksittäisen päätöksen kautta, mielessä täytyy pitää kuva kokonaisuudesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen! Hyvän kuntapoliitikon tärkeimpiä ominaisuuksia onkin tilannekuvan haltuun saaminen.

Toinen asia, jonka nostan vertailuun on kuva omista vaikutusmahdollisuuksista. Vaikutusmahdollisuuksia toki on, mutta edellytyksenä niille on kyky yhteistyöhön laajalla rintamalla. Laaja rintama on varsinkin näin kuntatasolla jotain muuta kuin oma puolue tai oma valtuustoryhmä. Me olemme olleet valtuustossa toiseksi suurimpana ryhmänä, mutta ei tarvitse olla matemaattinen lahjakkuus ymmärtääkseen sen, että painoarvo 11 valtuutetulla on rajallinen, jos asioiden taakse saadaan vain oma ryhmä. Siltoja ei kestä polttaa takaa eikä edestä! Hyvä kuntapoliitikko on siksi mielestäni yhteistyön tekijä, ei individualisti.

Kolmas asia, jota en osannut kuvitella ennakkoon, oli se miten paljon jokaisen vastuullisen päättäjän täytyy asioihin perehtyä. Tietoa sekä päätösasiakirjoissa, että niiden taustoissa on paljon! Ei lautakuntiin tai valtuuston kokoukseen voi mennä takki auki katsomaan, mitä tänään päätetään. Tämä asettaa välillä meistä jokaiselle aikataulullisia haasteita, kun kokonaisuudet, mistä välillä päätetään ovat todella laajoja. Se vaatii myös halua ja kykyä omaksua tietoa lyhyessä ajassa ja tiedon pohjalta täytyy tehdä johtopäätökset. Hyvällä kuntapäättäjällä täytyykin olla sitkeyttä ja tahtoa perehtyä päätettäviin kokonaisuuksiin.

Välillä päätöksiä tehtäessä joudutaan puntaroimaan, mikä vaihtoehdoista on vähiten haitallinen. Tämä on erityisesti korostunut viimeisten vuosien aikana, kun kunnan talous on ollut huonolla tolalla. Aika monesti päätökset ovat epäkiitollisia ja tunteita herättäviä. Silloin, kun tehdään leikkauksia, se on aina joltakin pois. Tästä huolimatta jonkun täytyy tehdä myös ne kipeät päätökset. Niiden johdosta tulee takuulla kuvainnollisesti kuraa niskaan. Neljäs ominaisuus, jota hyvältä kuntapoliitikolta siksi kysytään, on paksu nahka. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu myös niiden kipeiden päätöksien tekeminen.

Listaa voisi toki jatkaa, mutta noissa neljässä ominaisuudessa on aika paljon sellaista taustalla, joiden avulla pärjätään kohtuullisen hyvin tässä tehtävässä. Tämä takana oleva neljä vuotta on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa. Minulla on edelleen poltetta jatkaa tehtävissä, mikäli saan vaaleissa siihen tarvittavan luottamuksen. Ajattelen, että tilannekuva, joka minulla jo on, auttaa tulevalla kaudella. Pidän myös yhteistyön merkitystä ensiarvoisena ja sitä olen päättyvällä kaudella toteuttanut yli puoluerajojen. Asioihin perehtyminen vaatii kyllä aikaa, mutta on myös antoisaa. Olin päättyvällä valtuustokaudella mukana tekemässä päätöksiä, jotka olivat kipeitä. Ajattelen, että se kuuluu meidän tehtäviimme, emme voi vain jakaa. Jokaisen päättäjän täytyy kyetä myös leikkaamaan saavutetusta, jos kunnan tilanne sitä edellyttää. Leikkauksia tehtäessä arvoilla on iso merkitys. Erityisesti perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä leikkauksien täytyy olla ehdottoman perusteltuja.