Tämän artikkelin otsikko on aika moniselitteinen, mutta kerron tässä tarkemmin miten sen itse näen ja mitä sillä tarkoitan.

Nurmijärvi on kylien yhteisö. Meillä on kolme isoa taajamaa, yksi vähän pienempi ja niiden rinnalla lukuisa joukko pienempiä kyliä. Kehitys eri taajamissa ja kylissä on kulkenut eri tahtia. Syitä eritahtiseen kehitykseen on lukuisia kunnan historiassa. Esimerkinomaisesti mainittuna, vaikka Rajamäen kehitystä on pitkälti sanellut alueen tehtaiden menestys. Taajamassa iso osa rakennuksista on Altian edeltäjän rakennuttamia ja asukkaille lahjoittamia. Kirkonkylä taas on kunnan keskuksena kehittynyt pitkään ikään kuin itsestään selvästi. Klaukkala on saanut siemenet kasvulleen erinomaisella sijainnillaan suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Nämä edellä mainitut eväät eivät ole kuitenkaan kopioitavissa eikä kaikista niistä enää nykyisin ole samanlaista hyötyä kuin on aikoinaan ollut. Hyvä kehitys voi jatkua tai alkaa uudestaan ainoastaan määrätietoisen kehitystyön tuloksena. Sama koskee myös kyliä.

Miten kasvun haasteisiin vastataan, mitä minä haluaisin olla edistämässä? Niihin kysymyksiin pyrin tässä vastaamaan. Päätaajamien osalta meidän täytyy ensimmäisenä tunnustaa se, että taajamat eivät ole identtisiä melkeinpä millään mittarilla mitattuna. Kehitys on ollut erilaista, eikä sitä täysin samanlaiseksi tarvitsekaan saada. Tasapuolisuus ei tarkoita täsmälleen samanlaisia ratkaisuja. Jokaisella päätaajamalla on omat vahvuutensa, joita hyödyntämällä kehitystä voidaan herätellä uudestaan tai pitää edelleen käynnissä.

Klaukkalan kehitykselle tärkeimpiä työkaluja on nykyistä huomattavasti ripeämpi kaavoitustahti. Meillä ei saa enää tulla uudestaan tilannetta, jossa myymme eioota useamman vuoden ajan tonteissa. Vanha Klaukan edistämisen rinnalla, pitää seuraava kaavoitusprojekti käynnistää ja valmius avata uusi kaava-alue täytyy olla viimeistään siinä vaiheessa, kun Vanha Klaukka on loppuunrakennettu. Kehitystä olisi syytä tulevaisuudessa ohjata nykyistä paremmin myös palveluverkon kannalta. Meidän ei pidä antaa syntyä, vaikka koulujen suhteen tilannetta, jossa ollaan Syrjälässä. Syrjälään ja Harjulaan on nyt kuljetettu oppilaita aika laajalta alueelta, kun vakiintuneella alueella lasten määrä on alkanut laskemaan. Ihanteellisinta olisikin, jos voisimme olemassa olevaa palveluverkkoa hyödyntäen kaavoittaa sopivassa suhteessa uutta tonttitarjontaa eri puolille taajamaa.

Klaukkalan sijainti antaa monella tapaa mahdollisuuksia kehittää myös kaupallisia palveluita. Yksi kielteinen tekijä, johon Teknisellä ja ympäristötoimialalla olisi syytä tarttua, on alueen viihtyisyys. On surullista nähdä vain vuosi pari sitten rakennettujen vihervyöhykkeiden rehottavan rikkaruohojen vallassa, kun niiden hoito laiminlyödään. Ehdin hetken iloita, kun uuden matkakeskuksen ympäristöön tehtiin kivetyksiä ja istutuksia, alueesta oli tulossa viihtyisän näköinen. Klaukkala tarvitsee kehittyäkseen myös työpaikka-alueiden kaavoitusta. Uusi kehätie tarjoaa mahdollisuuden lisätä tarjontaa hyvien liikenneyhteyksien päästä. Nuukatoimenpiteiden nimissä monia jo suunnitelluista hankkeista on ajettu alas. Tässä tarvitaan toisenlaista näkökulmaa: investointi, joka tuottaa kohtuullisella ajalla, kannattaa tehdä huolimatta investointirasituksesta, jonka se aiheuttaa.

Kirkonkylän kasvun esteenä on ollut Klaukkalan tapaan olematon tonttitarjonta. Tilanne on ollut huono jo pidempään, eikä siihen näy vieläkään valoa. Kaavoituksessa pitäisi nykyistä enemmän tehdä yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa. Ei se ole kunnalta pois, jos samalla kaavalla voidaan hoitaa myös yksityisten kaavatarpeita kuin luodaan uutta tarjontaa kunnan tarpeisiin. Heinojan osalta on surullista ollut nähdä hyvän projektin jumittavan valituskierteisiin. Valitusmahdollisuuksia olisi pitänyt ennakoida ja ennaltaehkäistä paremman kahdensuuntaisen kommunikaation avulla. Toinen ongelma Heinojan taustalla on liian myöhäinen aloitus. Krannila ehdittiin käytännössä rakentamaan loppuun ennen kuin Heinojaa päästiin edes yrittämään vahvaksi kaavaksi.

Kirkonkylä tarvitsee myös uudenlaista piristysruisketta kaupallisiin palveluihin. Pientä toivonkipinää on nähtävillä, kun terveyskeskuksen viereen nousee kahden liikkeen muodostama keskittymä. Olemassa olevaa kaavaa tiivistämällä ja tarjoamalla sen kautta mahdollisuuksia uudisrakentamiseen, voidaan tilannetta myös ydinkeskustan osalta parantaa. Kirkonkylää on viime vuosina leimannut tyhjien vanhojen liiketilojen syndrooma. Kehitys on ollut itseään ruokkiva, kun palveluita on saatu rajallisesti taajamasta, on niitä haettu naapurikunnista tavoitteella saada kaikki tarpeet kerralla hoidetuksi.

Kirkonkylän osalta työpaikka-alueiden kaavoitustarve on yhtä akuutti kuin se on Klaukkalan osalta. Meillä viimeinen isompi kokonaisuus on mahdollisesti siirtymässä uuden omistajan haltuun, mikäli keväällä tehty esisopimus johtaa tavoitteeseen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen Ilvesvuoreen on lottovoitto koko kunnalle ja siitä taustatyötä tehneet tahot myös ansaitsevat kiitokset. Nyt ei kuitenkaan ole varaa jäädä tyytyväisenä odottamaan. Meillä on myös kirkonkylän suhteen kilpailuvaltti, olemme erinomaisella sijainnilla mm. pääkaupunkiseutua palvelevaa pienteollisuutta ajatellen. Siihen tarkoitukseen tarvitaan lisää maata ja siksi kaavoitusprosessit ja maanhankinta tarvittavilta osin pitää saada liikkeelle. Tässäkin on sama tilanne kuin asuinalueiden kaavan suhteen, meillä kannattaa tehdä vahvaa yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa, hyvän kaavoituskokonaisuuden luominen on niin sanottu win-win tilanne.

Rajamäki on kolmas isompi taajamamme, jonka kehitys on ollut viime aikoina erittäin myönteistä. Olemme kohta myyneet loppuun olemassa olevan tonttitarjonnan ja siksi nyt vahvistumassa ole Hellaspolun kaava tulee tarpeeseen. Hellaspolun kokonaisuus on kuitenkin sen verran vaatimaton, että kahden muun päätaajaman tavoin, tonttitarjontaa täytyy saada pikaisesti lisää. Rajamäki tarjoaa kolmesta päätaajamasta ehkä kattavimman tarjonnan luontoon liittyvän liikkumisen suhteen. Muutenkin vapaa-ajan palvelut ovat tasolla, joka on omassa sarjassaan. Tässä näkyy taustalla Rajamäen historia, joka on antanut hyvät eväät myös tulevaisuutta ajatellen.

Rajamäellä työpaikkatontteja on jonkin verran ainakin yksityisellä tarjolla, mutta niitä olisi syytä saada lisää. Sijainti Hanko-Hyvinkää tien varrella antaa myös Rajamäelle sijaintiedun, joka oikein hyödynnettynä on vahvistamassa Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta. Rajamäki on tarjonnut ja pystyy edelleenkin tarjoamaan vaikkapa lapsiperheille hyvät lähipalvelut ja sen kautta helpon arjen. Nämäkään eivät ole luonnonlaki vaan niitä täytyy vaalia ja huolehtia jatkossakin.

Taajamien osalta meillä täytyy entistä vahvemmin sisäistää ajatus, että kaikissa taajamissa ei tarvitse olla kaikkea vaan meillä voi olla kolme erilaista, omilla vahvuuksillaan eteenpäin menevää taajamaa! Kolmen päätaajaman rinnalle nousee Röykkä, jolla on kaikki edellytykset kehittyä nykyistä merkittävämmäksi taajamaksi. Röykässä kehitystä estää tonttitarjonnan puute. Puute tonttitarjonnassa on päätaajamiakin isompi ja sen ratkaiseminen on akuutti tarve. Röykän sijainti uuden kehätien vaikutuspiirissä on nostanut alueen kiinnostavuudessa aivan uudelle tasolle. Tämä kiinnostavuus täytyy nyt alkavalla valtuustokaudella ulosmitata.

Kylien kehityksessä avainasemassa on rakentamisen mahdollistaminen. Meillä on käytännössä jokaisessa vähänkään isommassa kylässä oma koulu, jonka olemme kuntastrategiassa todenneet kuuluvan lähipalveluihin. Kouluissa on kapasiteettia ottaa vastaan nykyistä suurempi oppilasjoukko. Sen saavuttamiseen ei vaadita isoja ponnistuksia kunnalta. Meillä pitää vain viedä loppuun tällä valtuustokaudella aloitettu työ rakentamisen mahdollistamiseksi. Haja-asutusalueilla rakentaminen on sikäli erityisen edullista, että kunnalta ei edellytetä mitään muuta kuin luvittaminen. Infrasta huolehtivat rakentajat ja paikalliset toimijat itse. Esimerkiksi vesi- ja jätevesihuollosta vastaavat joko kiinteistönomistajat tai sitten alueelliset vesiosuuskunnat.

Koko kunnan kehityksen kannalta tulevaisuuden tärkeimpiä toimenpiteitä on pyörätieverkoston kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteena pitää olla kattava verkosto kaikkien päätaajamien välillä. Tätä tavoitetta pystyttiin jossain määrin edistämään päättymässä olevalla valtuustokaudella. Jonkin verran nousi Nuuka-toimenpiteistä keskustellessa esille ajatus, että pyörätiet voitaisiin lykätä tulevaisuuteen tiukan taloustilanteen vuoksi. Näissä pitäisi kuitenkin hakea mieluummin kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin lykätä kokonaan.

Kaiken kaikkiaan alueiden kehityksessä, olipa kyseessä taajama tai kylä, meillä pitää nähdä kasvun mahdollisuudet kaikkia hyödyttävänä, ei vastakkainasettelun lähteenä. Meissä nykyisissä kuntalaisissa on erilaisia ihmisiä, samoin myös tänne tuloa pohtivissa. Osa haluaa tiiviin alueen, jossa kaikki palvelut ovat käden ulottuvilla, osa taas haluaa tilaa ympärilleen. Annetaan molemmille mahdollisuus, mutta pidetään kuitenkin Nurmijärven erityispiirteistä huolta! Meidän ei kannata kilpailla Vantaan ja Espoon kanssa, ollaan rohkeasti omanlaisia eli nurmijärveläisiä! Tehdään töitä sen eteen, että voimme tarjota riittävät palvelut jokaisessa taajamassa ja kuntatasolla mitattuna hyvä kokonaistarjonta.