Kunnallisvaalit 2021 – Taneli Kalliokoski

Laadukas vapaa-aika

taneli.kalliokoski@gmail.com — Thu, 03 Jun 2021 15:58:37 +0000

Laadukas vapaa-aika on käsitteenä aika haastava, se nimittäin tarkoittaa melko erilaisia asioita yksittäiselle ihmiselle. Jollekin laadukkaaseen vapaa-aikaan ei tarvita kuin sohvankulma ja hyvä kirja, toinen taas hakee laatua vaikkapa ekstreemiurheilusta. Näiden jonkinlaisten ääripäiden väliin mahtuu valtava määrä vaihtoehtoja. Siksi aina ajoittain käydään keskustelua siitä, mikä on kunnan vastuu vapaa-ajan palvelujen järjestäjänä. Pitääkö olla kaikille kaikkea vai ei kenellekään mitään?

Sanomatta lienee selvää, että kaikille ei voida kaikkea järjestää, mutta ajatus kunnan rahojen säästämisestä karsimalla vapaa-ajan toiminnot pois, on lopulta kallis. Mikäli me kaikki makaisimme kotona, emmekä käyttäisi lantinkaan edestä kunnan järjestämiä tai mahdollistamia palveluita, nousisivat SOTE menot ihan uuteen ulottuvuuteen. Ihminen on laaja-alainen kokonaisuus ja meidän hyvinvointimme koostuu monista osa-alueista. Laadukkaat vapaa-ajan palvelut eivät tietysti ole automaatti, jolla kaikki saadaan kuntoon, mutta on niillä merkittävä osuus ennaltaehkäisyssä. Siksi kunnan kannattaa käyttää niihin investoimiseen ja ylläpitämiseen resursseja.

Kirjoitin blogissa Alueiden tasapuolinen kehitys siitä, miten meillä ei ole mahdollista rakentaa kaikista taajamista ja kylistä identtisiä. Tämä koskee luonnollisesti myös vapaa-ajan palveluita. On kuitenkin tärkeää, että sopiva repertuaari erilaisia palveluita on tavoitettavissa. Välillä kuuluu äänenpainoja siihen suuntaan, että esimerkiksi kirjastopalveluista voitaisiin karsia reilusti tai jopa luopua kokonaan. Tällainen ajatuskulku on lyhytnäköistä, eikä palvele kuntalaisia. Kirjaston merkitys esimerkiksi kouluille on iso, ne palvelevat laajasti monen ikäisiä nurmijärveläisiä, ne ovat luomassa ja ylläpitämässä henkistä hyvinvointia.

Liikuntapalveluilla on myös iso merkitys hyvinvoinnille. Meillä on päätaajamissa hyvin erilaisia palveluita liikuntaan liittyen. Klaukkalassa on jäähalleja, urheiluhalleja, kuntoportaat ja tasokas urheilukenttä, Kirkonkylällä on Taaborinvuori museoineen ja ulkolavoineen, erinomainen tekojää sekä urheilukenttä ja upea ulkoilureitti Myllykosken kupeessa, Rajamäessä on kunnan ainoa uimahalli, tekonurmi jalkapalloilijoille sekä valtavan hyvät lenkkimaastot niin lämpimää kuin kylmää vuodenaikaa ajatellen. Näistä palveluista meidän kannattaa pitää kiinni ja myös kehittää edelleen. Kylissä vapaa-ajan palvelut ovat vähäisempiä, mutta sitäkin arvokkaampia. Esimerkiksi koulujen liikuntasalien käyttöasteet ovat korkeita. Kylissä laadukasta vapaa-aikaa mahdollistaa myös kaunis ympäristö, joka on osalle meistä erityisen tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Klaukkalassa meillä on yksi ylpeydenaihe, jota odotettiin pitkään ja nyt odotamme pääsevämme sitä taas käyttämään, Monikko toi jotain aivan uutta Nurmijärvelle. Monikon käyttöä olisi syytä tehostaa siten, että päiväsaikaan tiloissa, joissa ei ole vapaa-ajan palveluilla toimintaa, olisi koulujen toimintaa. Muutenkin meillä pitää jatkossa huolehtia olemassa olevien tilojen mahdollisimman korkeasta käyttöasteesta. Liikuntatiloissa käyttöasteet ovat melkein ympäri vuoden korkealla, myös muiden tilojen monipuolisempaa käyttöä täytyy selvittää ja tukea. Uusiin mittaviin investointeihin meillä ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole juurikaan mahdollisuuksia. Olemassa olevista rakennuksista täytyy pitää hyvää huolta, jotta ne tuottavat iloa ja hyvinvointia pitkään meille kuntalaisille. Ei uimahallin, jäähallin tai kirjaston menestystä pidä tarkkailla tuloslaskelman kautta. Niillä on tutkitusti vaikutusta talouteen, myönteisellä tavalla! Hyvinvoivat kuntalaiset tarvitsevat vähemmän terveyspalveluja, ennalta ehkäisevä työ on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen, olipa sitten kyse fyyisestä tai henkisestä terveydestä!

Alueiden tasapuolinen kehitys

taneli.kalliokoski@gmail.com — Sun, 30 May 2021 15:14:32 +0000

Tämän artikkelin otsikko on aika moniselitteinen, mutta kerron tässä tarkemmin miten sen itse näen ja mitä sillä tarkoitan.

Nurmijärvi on kylien yhteisö. Meillä on kolme isoa taajamaa, yksi vähän pienempi ja niiden rinnalla lukuisa joukko pienempiä kyliä. Kehitys eri taajamissa ja kylissä on kulkenut eri tahtia. Syitä eritahtiseen kehitykseen on lukuisia kunnan historiassa. Esimerkinomaisesti mainittuna, vaikka Rajamäen kehitystä on pitkälti sanellut alueen tehtaiden menestys. Taajamassa iso osa rakennuksista on Altian edeltäjän rakennuttamia ja asukkaille lahjoittamia. Kirkonkylä taas on kunnan keskuksena kehittynyt pitkään ikään kuin itsestään selvästi. Klaukkala on saanut siemenet kasvulleen erinomaisella sijainnillaan suhteessa pääkaupunkiseutuun.

Nämä edellä mainitut eväät eivät ole kuitenkaan kopioitavissa eikä kaikista niistä enää nykyisin ole samanlaista hyötyä kuin on aikoinaan ollut. Hyvä kehitys voi jatkua tai alkaa uudestaan ainoastaan määrätietoisen kehitystyön tuloksena. Sama koskee myös kyliä.

Miten kasvun haasteisiin vastataan, mitä minä haluaisin olla edistämässä? Niihin kysymyksiin pyrin tässä vastaamaan. Päätaajamien osalta meidän täytyy ensimmäisenä tunnustaa se, että taajamat eivät ole identtisiä melkeinpä millään mittarilla mitattuna. Kehitys on ollut erilaista, eikä sitä täysin samanlaiseksi tarvitsekaan saada. Tasapuolisuus ei tarkoita täsmälleen samanlaisia ratkaisuja. Jokaisella päätaajamalla on omat vahvuutensa, joita hyödyntämällä kehitystä voidaan herätellä uudestaan tai pitää edelleen käynnissä.

Klaukkalan kehitykselle tärkeimpiä työkaluja on nykyistä huomattavasti ripeämpi kaavoitustahti. Meillä ei saa enää tulla uudestaan tilannetta, jossa myymme eioota useamman vuoden ajan tonteissa. Vanha Klaukan edistämisen rinnalla, pitää seuraava kaavoitusprojekti käynnistää ja valmius avata uusi kaava-alue täytyy olla viimeistään siinä vaiheessa, kun Vanha Klaukka on loppuunrakennettu. Kehitystä olisi syytä tulevaisuudessa ohjata nykyistä paremmin myös palveluverkon kannalta. Meidän ei pidä antaa syntyä, vaikka koulujen suhteen tilannetta, jossa ollaan Syrjälässä. Syrjälään ja Harjulaan on nyt kuljetettu oppilaita aika laajalta alueelta, kun vakiintuneella alueella lasten määrä on alkanut laskemaan. Ihanteellisinta olisikin, jos voisimme olemassa olevaa palveluverkkoa hyödyntäen kaavoittaa sopivassa suhteessa uutta tonttitarjontaa eri puolille taajamaa.

Klaukkalan sijainti antaa monella tapaa mahdollisuuksia kehittää myös kaupallisia palveluita. Yksi kielteinen tekijä, johon Teknisellä ja ympäristötoimialalla olisi syytä tarttua, on alueen viihtyisyys. On surullista nähdä vain vuosi pari sitten rakennettujen vihervyöhykkeiden rehottavan rikkaruohojen vallassa, kun niiden hoito laiminlyödään. Ehdin hetken iloita, kun uuden matkakeskuksen ympäristöön tehtiin kivetyksiä ja istutuksia, alueesta oli tulossa viihtyisän näköinen. Klaukkala tarvitsee kehittyäkseen myös työpaikka-alueiden kaavoitusta. Uusi kehätie tarjoaa mahdollisuuden lisätä tarjontaa hyvien liikenneyhteyksien päästä. Nuukatoimenpiteiden nimissä monia jo suunnitelluista hankkeista on ajettu alas. Tässä tarvitaan toisenlaista näkökulmaa: investointi, joka tuottaa kohtuullisella ajalla, kannattaa tehdä huolimatta investointirasituksesta, jonka se aiheuttaa.

Kirkonkylän kasvun esteenä on ollut Klaukkalan tapaan olematon tonttitarjonta. Tilanne on ollut huono jo pidempään, eikä siihen näy vieläkään valoa. Kaavoituksessa pitäisi nykyistä enemmän tehdä yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa. Ei se ole kunnalta pois, jos samalla kaavalla voidaan hoitaa myös yksityisten kaavatarpeita kuin luodaan uutta tarjontaa kunnan tarpeisiin. Heinojan osalta on surullista ollut nähdä hyvän projektin jumittavan valituskierteisiin. Valitusmahdollisuuksia olisi pitänyt ennakoida ja ennaltaehkäistä paremman kahdensuuntaisen kommunikaation avulla. Toinen ongelma Heinojan taustalla on liian myöhäinen aloitus. Krannila ehdittiin käytännössä rakentamaan loppuun ennen kuin Heinojaa päästiin edes yrittämään vahvaksi kaavaksi.

Kirkonkylä tarvitsee myös uudenlaista piristysruisketta kaupallisiin palveluihin. Pientä toivonkipinää on nähtävillä, kun terveyskeskuksen viereen nousee kahden liikkeen muodostama keskittymä. Olemassa olevaa kaavaa tiivistämällä ja tarjoamalla sen kautta mahdollisuuksia uudisrakentamiseen, voidaan tilannetta myös ydinkeskustan osalta parantaa. Kirkonkylää on viime vuosina leimannut tyhjien vanhojen liiketilojen syndrooma. Kehitys on ollut itseään ruokkiva, kun palveluita on saatu rajallisesti taajamasta, on niitä haettu naapurikunnista tavoitteella saada kaikki tarpeet kerralla hoidetuksi.

Kirkonkylän osalta työpaikka-alueiden kaavoitustarve on yhtä akuutti kuin se on Klaukkalan osalta. Meillä viimeinen isompi kokonaisuus on mahdollisesti siirtymässä uuden omistajan haltuun, mikäli keväällä tehty esisopimus johtaa tavoitteeseen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen Ilvesvuoreen on lottovoitto koko kunnalle ja siitä taustatyötä tehneet tahot myös ansaitsevat kiitokset. Nyt ei kuitenkaan ole varaa jäädä tyytyväisenä odottamaan. Meillä on myös kirkonkylän suhteen kilpailuvaltti, olemme erinomaisella sijainnilla mm. pääkaupunkiseutua palvelevaa pienteollisuutta ajatellen. Siihen tarkoitukseen tarvitaan lisää maata ja siksi kaavoitusprosessit ja maanhankinta tarvittavilta osin pitää saada liikkeelle. Tässäkin on sama tilanne kuin asuinalueiden kaavan suhteen, meillä kannattaa tehdä vahvaa yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa, hyvän kaavoituskokonaisuuden luominen on niin sanottu win-win tilanne.

Rajamäki on kolmas isompi taajamamme, jonka kehitys on ollut viime aikoina erittäin myönteistä. Olemme kohta myyneet loppuun olemassa olevan tonttitarjonnan ja siksi nyt vahvistumassa ole Hellaspolun kaava tulee tarpeeseen. Hellaspolun kokonaisuus on kuitenkin sen verran vaatimaton, että kahden muun päätaajaman tavoin, tonttitarjontaa täytyy saada pikaisesti lisää. Rajamäki tarjoaa kolmesta päätaajamasta ehkä kattavimman tarjonnan luontoon liittyvän liikkumisen suhteen. Muutenkin vapaa-ajan palvelut ovat tasolla, joka on omassa sarjassaan. Tässä näkyy taustalla Rajamäen historia, joka on antanut hyvät eväät myös tulevaisuutta ajatellen.

Rajamäellä työpaikkatontteja on jonkin verran ainakin yksityisellä tarjolla, mutta niitä olisi syytä saada lisää. Sijainti Hanko-Hyvinkää tien varrella antaa myös Rajamäelle sijaintiedun, joka oikein hyödynnettynä on vahvistamassa Nurmijärven työpaikkaomavaraisuutta. Rajamäki on tarjonnut ja pystyy edelleenkin tarjoamaan vaikkapa lapsiperheille hyvät lähipalvelut ja sen kautta helpon arjen. Nämäkään eivät ole luonnonlaki vaan niitä täytyy vaalia ja huolehtia jatkossakin.

Taajamien osalta meillä täytyy entistä vahvemmin sisäistää ajatus, että kaikissa taajamissa ei tarvitse olla kaikkea vaan meillä voi olla kolme erilaista, omilla vahvuuksillaan eteenpäin menevää taajamaa! Kolmen päätaajaman rinnalle nousee Röykkä, jolla on kaikki edellytykset kehittyä nykyistä merkittävämmäksi taajamaksi. Röykässä kehitystä estää tonttitarjonnan puute. Puute tonttitarjonnassa on päätaajamiakin isompi ja sen ratkaiseminen on akuutti tarve. Röykän sijainti uuden kehätien vaikutuspiirissä on nostanut alueen kiinnostavuudessa aivan uudelle tasolle. Tämä kiinnostavuus täytyy nyt alkavalla valtuustokaudella ulosmitata.

Kylien kehityksessä avainasemassa on rakentamisen mahdollistaminen. Meillä on käytännössä jokaisessa vähänkään isommassa kylässä oma koulu, jonka olemme kuntastrategiassa todenneet kuuluvan lähipalveluihin. Kouluissa on kapasiteettia ottaa vastaan nykyistä suurempi oppilasjoukko. Sen saavuttamiseen ei vaadita isoja ponnistuksia kunnalta. Meillä pitää vain viedä loppuun tällä valtuustokaudella aloitettu työ rakentamisen mahdollistamiseksi. Haja-asutusalueilla rakentaminen on sikäli erityisen edullista, että kunnalta ei edellytetä mitään muuta kuin luvittaminen. Infrasta huolehtivat rakentajat ja paikalliset toimijat itse. Esimerkiksi vesi- ja jätevesihuollosta vastaavat joko kiinteistönomistajat tai sitten alueelliset vesiosuuskunnat.

Koko kunnan kehityksen kannalta tulevaisuuden tärkeimpiä toimenpiteitä on pyörätieverkoston kehittäminen. Tulevaisuuden tavoitteena pitää olla kattava verkosto kaikkien päätaajamien välillä. Tätä tavoitetta pystyttiin jossain määrin edistämään päättymässä olevalla valtuustokaudella. Jonkin verran nousi Nuuka-toimenpiteistä keskustellessa esille ajatus, että pyörätiet voitaisiin lykätä tulevaisuuteen tiukan taloustilanteen vuoksi. Näissä pitäisi kuitenkin hakea mieluummin kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin lykätä kokonaan.

Kaiken kaikkiaan alueiden kehityksessä, olipa kyseessä taajama tai kylä, meillä pitää nähdä kasvun mahdollisuudet kaikkia hyödyttävänä, ei vastakkainasettelun lähteenä. Meissä nykyisissä kuntalaisissa on erilaisia ihmisiä, samoin myös tänne tuloa pohtivissa. Osa haluaa tiiviin alueen, jossa kaikki palvelut ovat käden ulottuvilla, osa taas haluaa tilaa ympärilleen. Annetaan molemmille mahdollisuus, mutta pidetään kuitenkin Nurmijärven erityispiirteistä huolta! Meidän ei kannata kilpailla Vantaan ja Espoon kanssa, ollaan rohkeasti omanlaisia eli nurmijärveläisiä! Tehdään töitä sen eteen, että voimme tarjota riittävät palvelut jokaisessa taajamassa ja kuntatasolla mitattuna hyvä kokonaistarjonta.

Talouden kehittäminen

taneli.kalliokoski@gmail.com — Wed, 26 May 2021 20:00:56 +0000

Talouden hoito julkisella sektorilla tuntuu välillä perustuvan kahteen fundamenttiin: leikkaamiseen tai verojen korottamiseen. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita vaihtoehtoja. Kuntaa voidaan kehittää monella muulla tavalla. Yhdeksi merkittävimmäksi keinoksi nostaisin verotuspohjan laajentamisen.

Verotuspohjaa voi laajentaa kahdella eri tavalla. Vaihtoehtoina on lisätä yritystoimintaa kunnan alueella ja näin lisätä yhteisöverotuottoja tai lisätä uusia veronmaksajia houkuttelemalla uusia asukkaita kuntaan. Näiden edistäminen ei ole mahdollista vain päättämällä, tarvitaan aktiivista taustatyötä ja muita päätöksiä, jotka edesauttavat sekä yritystoiminnan lisäämistä, että asukkaiden lisäämistä.

Yritystoiminnan lisäämiseen tarvitaan useita toimia. Yhtenä ja kiireellisimpänä on yritystonttien kaavoittaminen hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Ilvesvuoren tontit alkavat olla myytyjä, viimeisestä isommasta kokonaisuudesta on jo tehty esisopimus, joka toivottavasti johtaa merkittävään yritysinvestointiin. Me tarvitsemme tontteja eteläiselle Nurmijärvelle, keskiselle alueelle sekä pohjoisosiin kuntaa. Yrityksille merkityksellisiin asioihin kuuluu myös kunnan yritysilmapiiri. Haluammeko me olla mahdollistamassa vai katsotaanko asioita ongelmien ja esteiden kautta? Tässä tarvitaan työtä laajalla rintamalla jatkossakin!

Asukkaita olemme viime vuosina saaneet lisää jopa enemmän kuin olemme osanneet kuvitella. Tämä kehitys ei kuitenkaan jatku, jos nyt jäädään paikoilleen. Meillä tonttivaranto alkaa olla finaalissa. Uutta on tulossa eteläosaan Vanhan Klaukan alueelle, josta ensimmäiset 19 tonttia tuli tarjolle tänä keväänä. Ensimmäiset tontit varattiin käytännössä välittömästi. Kirkonkylällä ei tontteja ole käytännössä ollut useisiin vuosiin tarjolla. Sinne on onneksi Heinojan alueelle tulossa ensimmäisen vaiheen tontit valmisteluun, kun kaavasta tehdyt valitukset on käsitelty. Rajamäen alueella tonttitarjontaa oli aikaisemmin runsaastikin, mutta nyt tilanne sielläkin on huono.

Meillä täytyy välittömästi käynnistää uusia kaavoitushankkeita, nopeuttaa käynnissä olevien prosesseja sekä nähdä infraan tehtävät investoinnit tulevaisuusinvestointeina. Meillä pitää tehdä kaikki sen eteen, ettei enää toistu tilanne, jossa kunnan kaksi suurinta taajamaa on ilman tonttitarjontaa. Tilannetta helpottaisi, jos myös yksityisiltä tulevia kaavahankkeita vietäisiin yhtäläisesti eteenpäin. Yksityinen ja julkinen eivät ole kilpailijoita vaan toisiaan täydentäviä toimijoita!

Kuluvan valtuustokauden aikana valmisteltiin uusia periaatteita haja-asutusalueille rakentamisessa. Takavuosina linja suunnittelutarveratkaisuissa on välillä näyttänyt siltä, että hakemusta tutkitaan hylkäämistavoitteella. Helpottamalla rakentamista haja-asutusalueille, saamme yhden työkalun lisää asukasmäärän lisäämiseen. Tämä on siinäkin mielessä järkevää, että meillä on käytännössä kaikissa kylissä tilaa kouluissa ja voimme ilman merkittäviä kuluja kunnalle saada lisää verotuloja.

Kustannussäästöjä kunnan toiminnoista on mahdollista hakea myös ilman palvelujen alasajoa. Siinä välineenä on mm. uuden teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen. Kuntasektorilla on monta digihanketta käynnissä, joiden avulla toimintaa voidaan tehostaa. Käytännön sovelluksia, joissa ollaan jo pitkällä kehitystyössä, löytyy mm. siivouksessa ja kiinteistönhoidossa. Esimerkiksi kiinteistönhoidossa etävalvonnan käyttöönotto yhdistettynä seuranta-antureihin toisi mahdollisuuksia mm. laskea energiakustannuksia käyttöaikojen ulkopuolella, tehdä välittömiä korjaustoimia etänä ja havaita ongelmia talotekniikassa. Tämä tuo parhaimmillaan merkittäviä säästöjä, kun rakennukset pysyvät paremmassa kunnossa. Kustannussäästöjä on mahdollista saada monessa toiminnassa, kun tartutaan uusiin tapoihin tehdä vanhoja ja tuttuja asioita.

Veronkorotuksia pidän viimeisenä vaihtoehtona, jota ei pidä käyttää ennen kuin kaikki muut keinot on käytetty. Työ muiden osalta täytyy saada käyntiin heti, muuten ollaan pian pakkoratkaisun ääressä korotusautomaattia käyttämässä.