Ehdokas – Taneli Kalliokoski

SOTE-Asemien sijainti?

taneli.kalliokoski@gmail.com — Thu, 20 Jan 2022 19:05:54 +0000

Yksi näiden vaalien eniten keskusteltu aihe on ollut Sote-asemien sijainti ja määrä. Osa puolueista on ollut vahvasti sen takana, että jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Osa on halunnut pitää kysymyksen avoimena, onpa kuulunut myös joitakin kannanottoja palveluverkon reippaasta supistamisesta.

Vanha terveyskeskuksiin ja terveysasemiin pohjautunut malli on ollut monelta osin toimiva. Peruspalvelu on ollut lähes kaikilla kohtuullisen matkan päässä, ainakin täällä Keski-Uudenmaan alueella. Uudistuksen yksi tavoite on se, että toiminta siirretään leveämmille harteille. Tämä mahdollistaa jossain määrin synenergiaetuja, kun palvelut ovat yhden toimijan käsissä. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että terveysasemat kannattaa keskittää ja niiden määrää vähentää, onko se uudituksen säästöpotentiaali?

Rohkenen sanoa, että ei ole. Tilastot puhuvat selkeää ja karua kieltä, perusterveydenhoito ei ole se, mikä aiheuttaa menopaineita julkisella sektorilla. Vuodesta 2013 vuoteen 2019 erikoissairaanhoidon menot kasvoivat yhdellä miljardilla, kokonaissumma nousi jo 7,3 miljardiin euroon. Paljonko perusterveydenhoidossa sitten kasvatettiin menoja samalla aikavälillä? Itse asiassa kehitys meni päinvastaiseen suuntaan, perusterveydenhoidon kustannukset laskivat 600 miljoonalla eurolla. Vuonna 2013 kustannukset olivat 4,3 miljardia kun ne vuonna 2019 olivat 3,7 miljardia.

Näillä kahdella on vähintään osittainen yhtymä. Erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut kuntayhtymien vastuulla. Niillä on toki omat budjettinsa, mutta mikäli budjetti on ylittynyt, lisälasku on lähetetty jäsen kunnille maksettavaksi. Tilanteessa, jossa kunnille on tullut menoja budjetoitua enemmän taholta, mihin ei ole voitu vaikuttaa, kustannuksia on karsittu sieltä mistä se on mahdollista. Kuntien budjeteissa kaksi suurinta menoerää ovat olleet SOTE ja koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut.

Perusterveydenhoidosta leikkaamisella on vaikutuksia, jotka näkyvät myös erikoissairaanhoidon kustannuksissa, kielteisesti. Moni vaiva pystyttäisiin hoitamaan perusterveydenhoidon toimenpiteillä huomattavasti edullisemmin kuin, mitä erikoissairaanhoidon selvästi raskaammat toimet maksavat. Hoitamaton sairaus kroonistuessaan vaatii toimenpiteitä, joihin perusterveydenhoidossa ei pystytä.

Olisi tietysti asioiden liiallista yksinkertaistamista väittää, että erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu johtuisi pelkästään perusterveydenhoidon talousongelmista. Oma vahva osuutensa on koko ajan kehittyvillä hoitomuodoilla, joilla saadaan parannettua sairauksia, joiden suhteen aikaisemmin ei voitu tehdä mitään. Uusi tekniikka ja uudet lääkkeet ovat tehokkaita, mutta myös usein kalliita.

Tosiasia on kuitenkin se, että perusterveydenhoidon nykyistä paremmalla resurssoinnilla voidaan keventää erikoissairaanhoidon menoja. Siinä avainasemassa on palvelujen saatavuus, josta yhtenä avaintekijänä on luonnollisesti palveluverkko: missä palveluita tarjotaan. Olemme sitoutuneet toimimaan sen eteen, että Sote-asemaverkosto pysyy nykyisellä tasolla ja palveluiden saatavuutta parannetaan. Siihen avuksi tarvitaan monia toimenpiteitä, yhtenä se, että asioita uskalletaan tehdä rohkeasti uutta teknologiaa hyödyntäen ja ottamalla muutenkin uusia toimintatapoja vanhojen rinnalle. Saavutettavuus ja perusterveydenhuollon taso ovat kuitenkin niitä, mihin meillä pitää panostaa!

Ennaltaehkäisevän työn merkitys sosiaalityössä

taneli.kalliokoski@gmail.com — Sun, 16 Jan 2022 13:46:47 +0000

Moni tuttuni, joka työskentelee sosiaalityöntekijänä tai muissa tehtävissä sosiaalitoimessa kertoo, miten he tulevat usein paikalle vaiheessa, jossa tilanne on jo kehkeytynyt kriisiksi. Tilanteissa joudutaan äärimmäisiin toimenpiteisiin, kuten suorittamaan lasten kiireellinen sijoitus. Tarinat taustalla ovat monenlaisia, mutta yhteistä tilanteille on se, että perheet olisivat tarvinneet tukea jo paljon aikaisemmin.

Ennaltaehkäisevä työ on jakaantunut tähän asti käytännössä pitkälti kuntien, seurakuntien ja yhdistysten tarjoamiin palveluihin ja toimintoihin. Työ on ollut aliresursoitua, vaikka se olisi ollut kunnille taloudellisesti viisasta. Tilanne tulee olemaan entistä haastavampi, kun vastuu ennaltaehkäisevästä työstä tulee jakaantumaan entistäkin useammalle taholle. Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä, jonka piirissä ennaltaehkäisevä työ pääosin on, tulee jakaantumaan kuntien ja hyvinvointialueiden välille päävastuun jäädessä kunnille. Kolmannen sektorin toimijoiden rooli tulee jatkossakin olemaan merkittävä, ilman niitä tilanne olisi paljon vaikeampi.

Aikaisemmin kunnilla on ollut laissa säädetyn tehtävän lisäksi motivaattorina myös taloudellinen hyöty. Tämäkään ei kuitenkaan ole ollut riittävä kannuste, kun hyöty olisi tullut pitkällä aikavälillä, sitä on monesti vaikea mitata konkreettisilla mittareilla, mutta kustannukset ennaltaehkäiseviin toimiin ovat tulleet välittöminä.

Uudessa jaetun vastuun tilanteessa alueen kuntien ja hyvinvointialueen täytyy pystyä koordinoimaan resurssien käyttöä ja tarpeen kohdistumista. Yhteisenä tavoitteena tulee olla oikea-aikaisen ja oikein mitoitetun palvelun tarjoaminen. Koordinaatiolla toisaalta varmistetaan tarvittavat palvelut ja samalla vältetään ylimitoitettuja toimia. Tähän koordinoimiseen tarvitaan vähintään viranhaltijatasolle määritellyt tehtävänkuvaan sisältyvät vastuut.

Ennaltaehkäisevä työ saattaa kuulostaa juhlapuhekieleltä, jolla ei ole mitään sisältöä. Asiat, joita tuon käsitteen takana tehdään eivät ole välttämättä niin monimutkaisia. Käytännön esimerkkejä kunnan tekemistä toimenpiteistä, joilla on pyritty parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat olleet harrastusiltapäivät. Niissä lapset ja nuoret jäävät suoraan koulupäivän jälkeen harrastukseen omalle koululleen. Tämä on vähentänyt perheiden iltoihin kohdistuvaa kuormitusta samalla, kun se on tuonut aikaisempaa isomman joukon lapsia ja nuoria harrastusten piiriin. Hyvinvointialueella ennaltaehkäiseviä palveluita tarjotaan esimerkiksi neuvolatoiminnan yhteydessä ja mm terveysneuvonnan kautta.

Kaiken taustalla on se, että pystyisimme auttamaan ennen kuin ollaan kriisissä. Esimerkkitilanne, johon kenenkään ei soisi joutuvan on se hetki, kun vanhemmat joutuvat itse tekemään ennaltaehkäisevän lastensuojeluilmoituksen saadakseen sen tuen, mitä tilanteessa tarvitaan. Näin on ollut tähän asti valitettavan usein, muuta keinoa saada tukea ei ole löytynyt. Tuen tarve ei välttämättä ole edes merkittävä yhteiskunnan kannalta, mutta se voi olla aivan ratkaiseva perheen hyvinvointia ajatellen. Joissakin tilanteissa riittäisi, kun kotiin saataisiin edes ajoittain auttavia käsipareja arjen haasteisiin. Jälleen kerran olisi syytä harkita mm. vanhan kodinhoitajajärjestelmän uudelleen käynnistämistä toki tämän päivän tilanteeseen sovitettuna.

Hyvinvointialueiden työn käynnistyttyä, täytyy tehdä väliarviointia ja valtiollisella tasolla tarkastaa lainsäädännön ja asetusten vaikuttavuus ja tarkoituksenmukaisuus. Erityistä huomiota täytyy kiinnittää siihen, että kunnilla säilyy perusteet tehdä panostuksia ennaltaehkäisevään työhön, samoin hyvinvointialueiden mahdollisuudet täytyy saada täyteen käyttöön. Hyvinvointialueiden ja kuntien täytyy olla aktiivisina toimijoina viemässä palautetta lainsäädännön hyvistä, mutta erityisesti ongelmallisista puolista lainsäätäjille.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut

taneli.kalliokoski@gmail.com — Thu, 30 Dec 2021 10:50:19 +0000

On ollut huolestuttavaa seurata, miten tarve lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on kasvanut. Mikäli mittarina käytetään lastenpsykiatrian avohoitokäyntejä, käyntimäärät ovat 7-8 kertaisia verrattuna 90-luvun lamavuosiin. Ilmiön koko todellisuus ei paljastu näistä luvuista. Osana ongelmaa on ollut vaikeus päästä vastaanotolle, odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Toinen osa ongelmasta on siinä, että kaikki eivät edes hakeudu vastaanotolle.

Juurisyitä ongelmille on haettu monissa tutkimuksissa. Jonkin verran on saatu vastauksia, jotka varmasti kuvaavat todellisuutta. Yhtenä tekijänä on nostettu mm. yhteiskunnan suorituskeskeisyys, tilaa yritykselle ja erehdykselle ei enää ole (Keskipohjanmaa 16.11.2020).

Tilanteen korjaamiseksi täytyy tehdä töitä monessa eri vaiheessa. Yksi tärkeimmistä on ennaltaehkäisevä työ. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen jälkeen yksi haaste tähän liittyen on vastuun jakautuminen useammalle taholle. Huonosti hoidettuna tämä voi johtaa ongelmien kasvuun entisestään. Jakautuneen vastuun vuoksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä useamman tahon välillä. Uudistuksen yhteydessä täytyy luoda toimivat rakenteet yhteistyölle mm. hyvinvointialueen, kuntien ja yhdistys- sekä järjestökentän välille. Meillä täytyy myös turvata rahoitus tälle toiminnalle. Yhteistyössä on tärkeää saada myös kotien ja perheiden ääni kuuluviin.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi tarvitaan myös toimia sen eteen, että apua saadaan jatkossa kohtuullisessa ajassa. Mielenterveyteen liittyviä ongelmia ei aina tunnisteta ajoissa, siksi avun tarve on monesti akuutti, eikä odotusaikojen pitäisi olla kuukausi, päivätkin saattavat olla liikaa. Meille kaikille on itsestään selvää, että syvä haava vaikka käsivarressa vaatii välittömiä toimia. Kukaan ei kyseenalaista sitä, että lääkäriin täytyy päästä heti ja saada haava tikeillä umpeen. Samaa tarvittaisiin myös mielenterveyteen liittyvissä akuuteissa tilanteissa.

Keskustelin erään hoitotyössä mukana olleen ystäväni kanssa aiheesta. Hän kuvasi sitä, miten viivästys hoitoon pääsyssä voi johtaa pysyviin ongelmiin, jotka olisi voitu hyvällä hoitotasapainolla välttää jopa kokonaan. Valittavan valtuuston täytyy yhtenä keskeisenä toimena huolehtia siitä, että hoitoonpääsy ja avun saanti vastaavat nykyistä tarvetta. Tämä ongelma täytyy ottaa vakavasti, meillä on vielä mahdollista saada se hallintaan, mutta kasvun jatkuessa samalla tasolla kuin viime vuodet, edessä on ongelmien vuori. Toisin sanoen meillä pitää pystyä lisäämään resursseja siten, että hoitoonpääsy ja avun saaminen on mahdollista siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat vielä kohtalaisilla toimilla hoidettavissa. Ongelmien kroonistuessa tarve resursseihin on huomattavasti suurempi. Avun saaminen ajoissa on siis sekä apua tarvitsevan, että yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu. Viivästynyt apu vaikuttaa merkittävästi elämän laatuun ja vaikutus voi olla pysyvä. Vastaavasti yhteiskunnan kustannukset kasvavat monella eri tasolla hoidon tarpeen kasvaessa ja pitkittyessä.

En ota blogissani kantaa sisältöön liittyviin kysymyksiin, se ei ole tulevien luottamushenkilöiden tehtävä. Meille tärkein tehtävä on mahdollistaa rakenteiden luominen riittävälle tasolle. Alan ammattilaiset taas ovat oikeat tahot ottamaan kantaa sisältöön.

Laadukas vapaa-aika

taneli.kalliokoski@gmail.com — Thu, 03 Jun 2021 15:58:37 +0000

Laadukas vapaa-aika on käsitteenä aika haastava, se nimittäin tarkoittaa melko erilaisia asioita yksittäiselle ihmiselle. Jollekin laadukkaaseen vapaa-aikaan ei tarvita kuin sohvankulma ja hyvä kirja, toinen taas hakee laatua vaikkapa ekstreemiurheilusta. Näiden jonkinlaisten ääripäiden väliin mahtuu valtava määrä vaihtoehtoja. Siksi aina ajoittain käydään keskustelua siitä, mikä on kunnan vastuu vapaa-ajan palvelujen järjestäjänä. Pitääkö olla kaikille kaikkea vai ei kenellekään mitään?

Sanomatta lienee selvää, että kaikille ei voida kaikkea järjestää, mutta ajatus kunnan rahojen säästämisestä karsimalla vapaa-ajan toiminnot pois, on lopulta kallis. Mikäli me kaikki makaisimme kotona, emmekä käyttäisi lantinkaan edestä kunnan järjestämiä tai mahdollistamia palveluita, nousisivat SOTE menot ihan uuteen ulottuvuuteen. Ihminen on laaja-alainen kokonaisuus ja meidän hyvinvointimme koostuu monista osa-alueista. Laadukkaat vapaa-ajan palvelut eivät tietysti ole automaatti, jolla kaikki saadaan kuntoon, mutta on niillä merkittävä osuus ennaltaehkäisyssä. Siksi kunnan kannattaa käyttää niihin investoimiseen ja ylläpitämiseen resursseja.

Kirjoitin blogissa Alueiden tasapuolinen kehitys siitä, miten meillä ei ole mahdollista rakentaa kaikista taajamista ja kylistä identtisiä. Tämä koskee luonnollisesti myös vapaa-ajan palveluita. On kuitenkin tärkeää, että sopiva repertuaari erilaisia palveluita on tavoitettavissa. Välillä kuuluu äänenpainoja siihen suuntaan, että esimerkiksi kirjastopalveluista voitaisiin karsia reilusti tai jopa luopua kokonaan. Tällainen ajatuskulku on lyhytnäköistä, eikä palvele kuntalaisia. Kirjaston merkitys esimerkiksi kouluille on iso, ne palvelevat laajasti monen ikäisiä nurmijärveläisiä, ne ovat luomassa ja ylläpitämässä henkistä hyvinvointia.

Liikuntapalveluilla on myös iso merkitys hyvinvoinnille. Meillä on päätaajamissa hyvin erilaisia palveluita liikuntaan liittyen. Klaukkalassa on jäähalleja, urheiluhalleja, kuntoportaat ja tasokas urheilukenttä, Kirkonkylällä on Taaborinvuori museoineen ja ulkolavoineen, erinomainen tekojää sekä urheilukenttä ja upea ulkoilureitti Myllykosken kupeessa, Rajamäessä on kunnan ainoa uimahalli, tekonurmi jalkapalloilijoille sekä valtavan hyvät lenkkimaastot niin lämpimää kuin kylmää vuodenaikaa ajatellen. Näistä palveluista meidän kannattaa pitää kiinni ja myös kehittää edelleen. Kylissä vapaa-ajan palvelut ovat vähäisempiä, mutta sitäkin arvokkaampia. Esimerkiksi koulujen liikuntasalien käyttöasteet ovat korkeita. Kylissä laadukasta vapaa-aikaa mahdollistaa myös kaunis ympäristö, joka on osalle meistä erityisen tärkeä hyvinvoinnin lähde.

Klaukkalassa meillä on yksi ylpeydenaihe, jota odotettiin pitkään ja nyt odotamme pääsevämme sitä taas käyttämään, Monikko toi jotain aivan uutta Nurmijärvelle. Monikon käyttöä olisi syytä tehostaa siten, että päiväsaikaan tiloissa, joissa ei ole vapaa-ajan palveluilla toimintaa, olisi koulujen toimintaa. Muutenkin meillä pitää jatkossa huolehtia olemassa olevien tilojen mahdollisimman korkeasta käyttöasteesta. Liikuntatiloissa käyttöasteet ovat melkein ympäri vuoden korkealla, myös muiden tilojen monipuolisempaa käyttöä täytyy selvittää ja tukea. Uusiin mittaviin investointeihin meillä ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole juurikaan mahdollisuuksia. Olemassa olevista rakennuksista täytyy pitää hyvää huolta, jotta ne tuottavat iloa ja hyvinvointia pitkään meille kuntalaisille. Ei uimahallin, jäähallin tai kirjaston menestystä pidä tarkkailla tuloslaskelman kautta. Niillä on tutkitusti vaikutusta talouteen, myönteisellä tavalla! Hyvinvoivat kuntalaiset tarvitsevat vähemmän terveyspalveluja, ennalta ehkäisevä työ on aina halvempaa kuin jälkien korjaaminen, olipa sitten kyse fyyisestä tai henkisestä terveydestä!

Millainen on hyvä kuntapoliitikko?

taneli.kalliokoski@gmail.com — Sun, 23 May 2021 17:50:25 +0000

Neljä vuotta sitten, kun teimme jokainen omalla tahollamme vaalityötä, odotukset jo pidempään valtuustossa olleiden ja meidän ensi kertalaisten välillä taisivat olla aika erilaiset. Miksi arvelen näin? Kun vertaan itseäni tänä päivänä siihen kaveriin, joka oli ensimmäistä kertaa ehdolla, moni asia on kääntynyt uuteen asentoon. Mitä ne eroavaisuudet ovat, onko jotain missä on yhtäläisyyksiä edelleen?

Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen tuota vertailua tehtäessä, on ero tilannekuvassa. Tiesin kohtuullisesti poliittisesta päätöksenteosta, olinhan sitä läheltä seurannut. Siitä huolimatta tilannekuva, joka minulla oli, rajoittui aika paljon suppeampaan kokonaisuuteen, kuin nyt neljän valtuustovuoden jälkeen. Asioita ei voi tarkastella vain yhden yksittäisen päätöksen kautta, mielessä täytyy pitää kuva kokonaisuudesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen! Hyvän kuntapoliitikon tärkeimpiä ominaisuuksia onkin tilannekuvan haltuun saaminen.

Toinen asia, jonka nostan vertailuun on kuva omista vaikutusmahdollisuuksista. Vaikutusmahdollisuuksia toki on, mutta edellytyksenä niille on kyky yhteistyöhön laajalla rintamalla. Laaja rintama on varsinkin näin kuntatasolla jotain muuta kuin oma puolue tai oma valtuustoryhmä. Me olemme olleet valtuustossa toiseksi suurimpana ryhmänä, mutta ei tarvitse olla matemaattinen lahjakkuus ymmärtääkseen sen, että painoarvo 11 valtuutetulla on rajallinen, jos asioiden taakse saadaan vain oma ryhmä. Siltoja ei kestä polttaa takaa eikä edestä! Hyvä kuntapoliitikko on siksi mielestäni yhteistyön tekijä, ei individualisti.

Kolmas asia, jota en osannut kuvitella ennakkoon, oli se miten paljon jokaisen vastuullisen päättäjän täytyy asioihin perehtyä. Tietoa sekä päätösasiakirjoissa, että niiden taustoissa on paljon! Ei lautakuntiin tai valtuuston kokoukseen voi mennä takki auki katsomaan, mitä tänään päätetään. Tämä asettaa välillä meistä jokaiselle aikataulullisia haasteita, kun kokonaisuudet, mistä välillä päätetään ovat todella laajoja. Se vaatii myös halua ja kykyä omaksua tietoa lyhyessä ajassa ja tiedon pohjalta täytyy tehdä johtopäätökset. Hyvällä kuntapäättäjällä täytyykin olla sitkeyttä ja tahtoa perehtyä päätettäviin kokonaisuuksiin.

Välillä päätöksiä tehtäessä joudutaan puntaroimaan, mikä vaihtoehdoista on vähiten haitallinen. Tämä on erityisesti korostunut viimeisten vuosien aikana, kun kunnan talous on ollut huonolla tolalla. Aika monesti päätökset ovat epäkiitollisia ja tunteita herättäviä. Silloin, kun tehdään leikkauksia, se on aina joltakin pois. Tästä huolimatta jonkun täytyy tehdä myös ne kipeät päätökset. Niiden johdosta tulee takuulla kuvainnollisesti kuraa niskaan. Neljäs ominaisuus, jota hyvältä kuntapoliitikolta siksi kysytään, on paksu nahka. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu myös niiden kipeiden päätöksien tekeminen.

Listaa voisi toki jatkaa, mutta noissa neljässä ominaisuudessa on aika paljon sellaista taustalla, joiden avulla pärjätään kohtuullisen hyvin tässä tehtävässä. Tämä takana oleva neljä vuotta on ollut todella mielenkiintoinen ja antoisa. Minulla on edelleen poltetta jatkaa tehtävissä, mikäli saan vaaleissa siihen tarvittavan luottamuksen. Ajattelen, että tilannekuva, joka minulla jo on, auttaa tulevalla kaudella. Pidän myös yhteistyön merkitystä ensiarvoisena ja sitä olen päättyvällä kaudella toteuttanut yli puoluerajojen. Asioihin perehtyminen vaatii kyllä aikaa, mutta on myös antoisaa. Olin päättyvällä valtuustokaudella mukana tekemässä päätöksiä, jotka olivat kipeitä. Ajattelen, että se kuuluu meidän tehtäviimme, emme voi vain jakaa. Jokaisen päättäjän täytyy kyetä myös leikkaamaan saavutetusta, jos kunnan tilanne sitä edellyttää. Leikkauksia tehtäessä arvoilla on iso merkitys. Erityisesti perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä leikkauksien täytyy olla ehdottoman perusteltuja.